Tapion (b)logi

Prometheus, Mefisto ja Packalén sekä Milton ja Goethe

Voi tätä politiikkaa. Julistamme totuutta aina vaalipuheiden aikaan. Näin tekee myös T.Packalén: Tiedämme toki, että puun ja kuoren välistä vihjailu on ammattipoliitikon metodi selviytyä uudelleen valituksi, uudelle kaudelle.

Tämä on nyt oma päätelmäni menneen viikon keskustelusta.

En ota kantaa asiasisällön totuudellisuuteen, koska se totuus lienee suojassa, sosiaalitoimiston kansioissa. Packalénin asutuspolitiikasta sen sijaan voitaisiin keskustella - siihen hänellä on selvä kanta.

Suvaitsevaisto katsoo kuitenkin tärkeäksi huomauttaa, että Packalén valehtelee mamujen rasistisista motiiveista. Packalén tuskin valehtelee enempää kuin poliitikot keskimäärin valehtelevat. Kysymyshän on näkökulmasta: vallankäyttäjän näkökulmasta vallankäyttökohteen näkökulmaan.

Kysymys on samasta asiasta kun J. Vartiainen kehoittelee kotiäitejä töihin, makuuasennossa, työhuoneen sohvalta, työaikana. Myös silloin kun Vartiainen puhuu vertauskuvien kautta työttömistä, rikkaruohosta.

Voiko keskivertopulliainen puhua samoin leimautumatta tyhmäksi?

 

Islamofobia

 

Uskontoa on kaikessa. Esimerkiksi idealismi on arvoperäistä ajattelua. Kristinusko, islaminusko tai pidäkkeetön hyvyysideologia ovat samaa vallankäyttötarpeen sovellusta: uskonto nostaa meidät hyvien puolelle.

Nyrkiniskut molemmille poskille, Jeesuksen kehoituksesta, on väkivallattomuuden symboliikkaa. Näinhän Kai Niemeläinenkin puolusti poikansa turpiinlyöjiä. Kristillinen toleranssi on tässä esimerkissä toiseuden korostuvaa huomioimista.

Suomessa islamin (toiseuden) pelko ei ole vain vihan lietsomista; se on myös kulttuurirelativismia ja äärimmilleen vietyä ymmärtämistä.

 

Yleistämisen ongelma

 

Monikultturisti voi perustella näkemyksiään sillä, että suurin osa mamuista ei ole rikollisia. Tämä on totta mutta ei peruste. Monikultturisti voi perustella myös sillä, että onhan suomalaisetkin. Tämä on yhtä totta, mutta ei peruste.

Suomalaisten rikoksia ei niinikään ei voi puolustella sillä, että niinhän mamutkin. On rasismia, jos toinen osapuoli käy perusteeksi vain toiselle.

Uskomukselliselle pakkomielteelle on ominaista mm. nimetty rasismi. Se on nimetty ja sillä on nollatoleranssi - eikä sillä ole harmaata aluetta; ei ole muuta perustetta kuin kritiikitön uskomus. Maahanmuuttokritiikki on tämän mukaan siis piiloteltua rasismia: neekerivihaa ja "mustan kehon kateutta", kuten muuan tuttu monikulttuurillisuususkovainen on useasti sanonut. Pitäviä todisteita ovat mm. vihakirjoittelu, Breivik ja kiljuskinit.

Toisaalta, väkivaltakäyttäytymisellä ei missään tapauksessa saa perustella maahanmuuttokritiikkiä. Se käy vain toisin päin. Tasapuolisen perustelun suhteellisuutta korostaa myös se, että yhteiskuntarauha ja talous ovat myös kiellettyjä aiheita - rasismia.

 

Trendit ja arvot

 

Huomatkaa, että trenditieto on aina yhteiskunnallisten arvotekijöiden summa. Arvotekijöiden merkitys, tarkoitus ja asema on syiden ja suhteiden verkostossa määrittelemätön. Trenditietoinen yksilö voi myös olla aikakautensa arvojen sokea välikappale.

Taannoin "viipyilevät katseet" olivat eduskunnassa suuren pahennuksen puheenaihe. Vaikka ko. katseet olisivat voineet olla tavallista tuijottamista, esim. vain kunnioituksen tai vilpittömän ihailun ilmaisua, niiden paheksuttava tarkoitus: seksistinen paskamaisuus ja himo oli ainoa raflaava selitys. Vihreät naispoliitikot julistivat pöyristyneen huolensa mieskollegoistaan, totuus kirjattiin.

Trendi suosii ja selitys oli sopiva.

Trendikäästi myös jääkarhun metsästäjät ja rikkaruohot asetetaan eriarvoiseen asemaan: molemmista puhutaan eri sävyillä. Tietysti myös yhteiskunnallinen status perustelee: mukiloiva mamu on usein yhteiskunnan uhri, mutta mukiloitu rikkaruoho vaietaan kuoliaaksi - möbleeratuista huoneista voidaan kauhistella virallisesti.

 

Kuitenkin

 

Jos tieto on peruste, niin sen saaminen ei ole ongelma. Kysymys onkin sopivan tiedon valikoimisesta. Se tieto jota ei trendin mukaisesti voida valita, ei kuitenkaan muutu olemattomaksi, vaikka se vaiettaisiinkin kuoliaaksi. Tiedon valtataistelu on monisyinen rykelmä, jossa sensuuri, propaganda ja tiedon levittäminen kamppailevat.

 

Mutta se hyvä ja paha

 

Silloin kun ihmisyhteisö on määritellyt itselleen hyvän ja pahan, tulee myös synnistä elämän osatekijä. Mitä synti on? Sitä voi kysyä Josef K:n pyöveleiltä, mutta he eivät kykene vastaamaan. Sitä voi kysyä myös trendi-ideologian apostoleilta, mutta he tuskin myöskään sitä pystyvät määrittelemään.

Pandoran lipas avattiin jo kauan sitten ja keskustelu jatkuu yhä hyvän ja pahan tiedon puun juurella.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Tapio Suhonen

Kysyisin vaan että, "missä perkeleessä Seppo on"

Toimituksen poiminnat